Säännöt

Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry:n säännöt.

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Digimedian, markkinointiviestinnän ja tietoalan ammattilaiset DigiMaMa ry ja kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

2 § Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia digimedian, markkinointiviestintä-, markkinointitutkimus-, muotoilu- ja muilla luovilla aloilla sekä tietoalalla työskentelevien jäsentensä ammattijärjestönä, valvoa työmarkkinoilla heidän oikeudellisia, taloudellisia ja sosiaalisia etujaan sekä kehittää heidän ammattitietoaan ja -taitoaan.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  • voi kuulua jäsenyhdistyksenä ammattiliittoon
  • tekee esityksiä jäsentensä palkkauksen ym. ammatillisten ja sosiaalisten etujen parantamiseksi
  • valvoo osaltaan jäsenistöä koskevien palkka- ja työehtosopimusten, työlainsäädännön ja työsopimusten noudattamista
  • jakaa tietoja ja neuvoja jäsenille
  • järjestää kursseja, esitelmä- ja neuvottelutilaisuuksia
  • tukee jäsenistön ammatti- ja jatkokoulutusta
  • ryhtyy muihinkin vastaavanlaisiin yhdistyksen tarkoitusta edistäviin toimenpiteisiin

Toimintaansa varten yhdistys hankkii varoja keräämällä jäseniltä jäsenmaksuja, järjestämällä arpajaisia ja juhlia sekä harjoittamalla kustannustoimintaa. Yhdistys voi hankkia ja omistaa kiinteistöjä ja lomanviettopaikkoja jäseniään ja heidän perheitään varten. Yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä. Yhdistys voi harjoittaa kioski-, majoitus-  ravitsemusliikettä ym. liiketoimintaa.

3 § Yhdistys on puoluepoliittisesti sitoutumaton

4 § Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, eläkeläisjäseniä tai kannattajajäseniä. Varsinaiset jäsenet voivat halutessaan, hallituksen suostumuksella, jäädä yhdistyksen eläkeläisjäseneksi.

Kannattajajäseneksi, jolla on puhe- ja läsnäolo-oikeus muttei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, voidaan hallituksen päätöksellä hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoitusperät ja haluaa tukea niitä.

5 § Jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous.

6 § Eroaminen ja erottaminen
Yhdistyksen jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

7 § Hallinto
Yhdistyksen päättävä toimielin on yhdistyksen kokous.  Yhdistyksen kokoukset ovat varsinaisia tai ylimääräisiä.

Varsinaisia ovat:
kevätkokous, joka pidetään maalis- toukokuussa,syyskokous, joka pidetään loka- joulukuussa. Kevätkokouksessa käsitellään: hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä vuonna, tilikertomus ja toiminnan- /tilintarkastajien lausunto edellisen vuoden tileistä ja taloudenhoidosta ja hallinnosta, ylijäämän käyttäminen tai mahdollisen alijäämän kattaminen, toimintakertomuksen hyväksyminen, tilinpäätöksen vahvistaminen ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille tilivelvollisille,muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Syyskokouksessa käsitellään:
päätetään hallituksen jäsenten palkkioista ja toiminnan-/ tilintarkastajien palkkioperusteista, 2) käsitellään toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi, 3) määrätään jäsenmaksujen suuruudet ja hyväksytään talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi

valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi,päätetään hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valitaan hallituksen erovuoroisten tilalle varsinaiset jäsenet ja varajäsenet,valitaan kaksi toiminnan-tilintarkastajaa ja näille kaksi varatoiminnan-/tilintarkastajaa seuraavaksi kalenterivuodeksi,muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

8 § Ylimääräinen yhdistyksen kokous
Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, jos yhdistyksen kokous tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai jos 1/10 yhdistykseen kuuluvista äänioikeutetuista jäsenistä sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti yhdistyksen hallitukselta vaatii.

9 § Kutsu yhdistyksen kokoukseen
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus.

Kutsu varsinaiseen kokoukseen on hallituksen toimitettava liiton tai yhdistyksen lehdessä, internetsivuilla, kirjallisesti  tai sähköpostilla viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.

Kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltäväksi tulevat asiat.

Ylimääräisen yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta, mutta erittäin kiireellisessä tapauksessa kutsu voidaan lähettää kolme (3) vuorokautta ennen kokousta jäsenille lähetetyllä kirjallisella kokouskutsulla. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Jos 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä vaatii ylimääräistä yhdistyksen kokousta pidettäväksi on se pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

10 § Aloitteet
Aloitteita yhdistyksen kokoukselle ovat oikeutettuja tekemään yhdistyksen varsinaiset jäsenet. Josjäsen haluaa varsinaisessa yhdistyksen kokouksessa käsiteltäväksi jonkun asian, hänen tulee lähettää siitäkirjallinen  esitys  päätösehdotuksineen yhdistyksen hallitukselle kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta.

11 §
Äänioikeus yhdistyksen kokouksissa on jäsenmaksunsa suorittaneilla varsinaisilla jäsenillä, kullakin yksi ääni. Varsinainen jäsen käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksissa henkilökohtaisesti.  Läsnäolo- ja puheoikeus on lisäksi kannattajajäsenillä, opiskelijajäsenillä ja eläkeläisjäsenillä. Lisäksi kokous voi myöntää läsnäolo- tai läsnäolo- ja puheoikeuden tarpeelliseksi katsomilleen henkilöille.

Yhdistyksen kokouksessa voidaan tehdä päätöksiä vain kokouskutsussa mainituista asioista, ellei 2/3 annetuista äänistä totea muuta asiaa kiireelliseksi, ottaen huomioon yhdistyslain 24§:n säännökset. Päätökset kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta näissä säännöissä erikseen mainittuja tapauksia.

Äänten mennessä tasan voittaa se ehdotus, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.. Vaaleissa ja suljettua lippuäänestystä käytettäessä tai jos kokouksen puheenjohtajalla ei ole äänivaltaa, ratkaisee arpa.

12 § Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallituksen toimikausi alkaa syyskokousta seuraavan kalenterivuoden alusta.

Hallituksen muodostaa kahdeksi (2) vuodeksi  valittu puheenjohtaja sekä kahdeksi (2) vuodeksi valitut  4-8 varsinaista jäsentä  sekä kahdeksi (2) vuodeksi valitut  2-4  varajäsentä.  Sekä varsinaisista että varajäsenistä puolet on erovuorossa jokaisessa syyskokouksessa. Mikäli hallituksen jäsen eroaa kesken toimikautensa, valitaan hänen tilalleen seuraavassa vuosikokouksessa jäljellä olevaksi kaudeksi uusi jäsen.

13 §
Yhdistyksen hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tarpeen vaatiessa tai kun vähintään neljä hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat molemmat estyneitä, niin koolla olevasta vähintään neljästä jäsenestä valitaan tälle kokoukselle puheenjohtaja ja kokous on näin päätösvaltainen. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa kokouksen puheenjohtajan kannattama mielipide. Vaaleissa ja suljetussa äänestyksessä ratkaisee arpa.

14 §
Hallituksen tehtävänä on:

Valita keskuudestaan varapuheenjohtaja sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteeri, taloudenhoitaja ja muut tarvittavat toimihenkilöt.Edustaa yhdistystä, hoitaa sen asioita, ottaa kantaa ja vastata sen puolesta.Asettaa tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja työryhmät.Huolehtia  rahavarojen käytöstä sekä omaisuuden hoidosta.Käsitellä tarvittaessa jäsenhakemukset  Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niihin tulevat asiat.Seurata jäseniä koskevien työ-, ammatti- ja palkka-asioiden kehittymistä sekä alalla olevien työehtosopimusten noudattamista sekä epäkohtien ilmetessä huolehtia jäsentensä avustamisesta niiden selvittämiseksi.Valita edustajat liiton kokouksiin yhdistyksen siihen kuuluessa

15 §
Yhdistyksen hallitus voi perustaa tarpeelliseksi katsomia valiokuntia ja työryhmiä ja näistä syntyneistä kustannuksista päättää aina hallitus.Yhdistyksen jäsenet voivat perustaa rekisteröimättömiä työpaikkaosastoja tai alueellisia ja toimialakohtaisia epäitsenäisiä yhteenliittymiä, jotka toimivat yhdistyksen hyväksymien toimintaohjeiden mukaisesti. Mikäli edellä tarkoitetuille alaosastoille edellytetään yhdistykseltä taloudellista tukea, on perustamiselle saatava yhdistyksen hallituksen suostumus.

16 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, kaksi heistä yhdessä.

17 §
Tili- ja toimintakausi

Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tulee olla valmiina tarvittavine asiakirjoineen kuukautta ennen kevätkokousta. Yhdistyksen hallintoa ja tilejä tarkastamaan valittujen toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee kaksi viikkoa ennen kevätkokousta toimittaa hallitukselle yhdistyksen kevätkokoukselle osoitettu tarkastuskertomuksensa ehdotuksineen vastuuvapauden myöntämisestä tai kieltämisestä sekä viimeksi mainitussa tapauksessa erikseen tarpeellisiksi katsomistaan toimenpiteistä.

18 § Sääntöjen muuttaminen
Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia kokouskutsussa olleen maininnan jälkeen on otettu varsinaisen kokouksen tai ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi ja muutosta on kannattanut 3/4 kokoukseen osallistuneista äänioikeutetuista.

19 § Toiminnan lopettaminen
Yhdistyksen lopettaminen voidaan ottaa varsinaisen tai ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi. Lopettamispäätökseen vaaditaan vähintään 3/4 enemmistö annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen toiminnan lopettamisesta.  Ennen lopettamispäätöksen tekoa on siitä ilmoitettava liiton hallitukselle yhdistyksen siihen kuuluessa.

Kun yhdistys purkautuu tai lopetetaan, sen jäljellä olevat varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen, purkamisesta tai lopettamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Muilta osin noudatetaan yhdistyslain määräyksiä.